MOOCit (massive open online course) tulevat ja kovaa korkeakouluopetuksessakin. Ne ovat lisääntyneet monissa maissa jo ainakin viimeisen 15 vuoden ajan. Verkkokursseja on viime vuosina alettu lisätä suomalaistenkin korkeakoulujen tarjontaan koko ajan enemmän. Uusi sekä pelottaa että viehättää, ja MOOCeillakin on rakastajansa ja vihaajansa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan viittä MOOCeihin liittyvää ennakkoluuloa ja sitä, onko näille peloille aihetta.
1. MOOCit tuhoavat vuorovaikutteisuuden opetuksessa.
Pedagogiikan opinnot ovat viimeistään 2010-luvulla tulleet standardiksi myös yliopisto-opettajille. Samalla yliopisto-opetuksessa on alettu käyttää monipuolisempia menetelmiä, ja opetus on esimerkiksi vuorovaikutteisempaa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Massaluentojakin kyllä järjestetään, mutta kateederilta vedetyt 90 minuutin monologit ovat suurimmaksi osaksi menneisyyttä.
Fiksusti käytettyinä MOOCit eivät vie tätä myönteistä kehitystä taaksepäin, pikemminkin päinvastoin. Jos tieto-osuuksia siirretään verkossa opiskeltaviksi, voidaan lähiopetuksessa painottaa keskustelua ja muuta yhteisöllistä vuorovaikutteisuutta entistä enemmän. Ja toki MOOC on hyvin toteutettuna vaikkapa kirjatenttiä vuorovaikutteisempi.
2. MOOCit sopivat vain nippelitietojen opiskeluun.
Mahdollisuudet soveltavien tehtävien toteuttamiseen ja taitojen arviointiin – ainakin kursseissa, jotka eivät sido lainkaan opettajaa – ovat rajallisia tai vaativat teknologiaa ja osaamista, joita monilla ei ole käytössään.
Kaikkien aiheiden oppimiseen MOOC ei olekaan hyvä vaihtoehto. Useiden taitojen opiskelussa MOOC on parhaimmillaan yhdistettynä lähiopetukseen tai muuhun yhteisölliseen oppimiseen. Yksi keino täydentää MOOCeja ja tuoda niiden lomaan kohtaamisia ja oppimisyhteisö on järjestää MOOCien oheen opintopiirejä ja keskusteluryhmiä, kasvotusten tai verkossa.
Hyvin laaditut monivalintakysymykset ja erilainen automatisoitu testaaminen kuitenkin soveltuvat moniin aiheisiin. Tämä vaatii tietenkin asiantuntemusta ja tehtävien laatiminen vie myös aikaa. Laadukkaasti ja harkiten käytettynä MOOCeillakin voidaan saada aikaan hyviä oppimistuloksia ja myös mitata niitä.
3. Kaikki käymäni MOOCit ovat huonoja.
Kyllä, monet MOOCit ovat luokattoman huonoja. Olen joskus törmännyt myös huonoon kirjaan. Silti en ole lopettanut kirjojen kuluttamista. Hyvyydessä tai huonoudessa ei MOOCienkaan kohdalla lähtökohtaisesti ole kyse julkaisuformaatista. Harva MOOCeja enemmän suorittanut kiistää, että on olemassa myös hyviä MOOCeja.
Yhtenä syynä MOOCien keskimääräisesti surkeaan tasoon on se, ettei niihin panosteta riittävästi. Kunnollisen MOOCin toteuttamiseen menee paljon aikaa. Se myös vaatii muutakin kuin sisältöasiantuntijan. Erinomainenkaan tutkija tai yliopistolehtori ei välttämättä ole paras henkilö toteuttamaan MOOCia yksin. Listaan toisessa kirjoituksessani syitä siihen, miksi verkkokurssin teossa kannattaa käyttää ammattilaista.
4. Kunnon MOOCit ovat luokattoman kalliita.
Tämä on osittain totta. Kunnolla toteutettu MOOC maksaa, viehän sen laatiminen satoja työtunteja. Usein sen toteuttamiseen tarvitaan kurssiprojektin koordinoijan ja pedagogisen suunnittelijan lisäksi useampien alojen ammattilaisia, kuten graafikkoa, kielenhuoltajaa tai videoeditoijaa. He eivät tee hommaa ”ilmaiseksi” kuten korkeakoulujen omat työntekijät (joiden työajan hinnalle ainakin yliopistojen sisällä ollaan usein sokeita).
Käsitykset MOOC-palveluiden törkeästä hinnoittelusta ovat osin myös vanhentunutta tietoa. Kilpailua alalle myös Suomessa tulee koko ajan. Korkeakoulujen sisäisten MOOC-palveluiden lisäksi kannattaakin ihan vertailun vuoksi tsekata myös muiden tarjoajien palveluita.
Toisaalta kun MOOC tehdään kunnolla, pitkällä tähtäimellä rahaa myös säästyy. Korkeakoulujen rahoitusmallissa tämä ei toki usein lohduta. Jos perehtyy vaikkapa OKM:n rahoitusmalleihin, korkeakoulut voivat myös tienata MOOCeillaan. Tähänkin tosin tarvitaan niitä laadukkaasti toteutettuja MOOCeja, huonoilla ei tienaa kukaan.
5. Käpistelijä on MOOCin tekijän paras ystävä.
Perinteisesti digioppimistiimit on rakennettu tekniikan tuntemus edellä. Väheksymättä teknisen osaamisen tärkeyttä uskallan väittää, ettei MOOCin toteutus – ainakaan enää tällä vuosikymmenellä – ole ensisijassa tekninen suoritus.
Siinä missä sisällöntuotantoon on saatu lisää kilpailua, myös alustojen tarjonta on tehnyt aimoharppauksen viime vuosina. Hyvää saa sillä saralla jo kohtuuhintaan. Oppilaitosten omat, esimerkiksi Moodle-pohjaiset alustat eivät aina ole paras ratkaisu ainakaan kokonaan itsenäisesti suoritettaviin MOOCeihin, eikä peruskäyttöön tarkoitettua alustaa yleensä kannata koodata alusta asti itse.
Jos korkeakoulut haluavat menestyä MOOCeillaan, kannattaisi myös alustojen käyttöä ajatella joustavammin ja lähteä kunkin kurssin tarpeista. Tämä pätee muuhunkin verkko-oppimisen kehittämiseen. Kaiken ytimessä on laadukkaan sisällön rakentaminen pedagogisesti ja viestinnällisesti vaikuttavaksi kurssiksi. Toimiva tekniikka on osa kokonaisuutta, muttei lähtökohta tai itsetarkoitus. Pelkästään teknisesti toimiva verkkokurssi ei ole vielä mitään.
Sanoisinkin, että kunnon MOOCia kaipaavalla kannattaa olla koko joukko ystäviä apunaan. Tutkimukseen pohjaava ja ajantasainen tieto tulee vain aiheen asiantuntijalta ja sitä ilman ei kurssia synny. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin verkkopedagogiikan tuntemus tai projektinhallinnan osaaminen, eikä huippututkijoiden aikaa kannata käyttää sellaisen opiskeluun. Näiden lisäksi hommaan tarvitaan koko joukko taitoja ja tietoja – myös teknistä osaamista – joissa kannattaa hyödyntää ammattilaisia.
Kirjoittaja Inka Nokso-Koivisto on opettanut yliopistolla vuosien ajan. Hänellä on ojassa kokonainen poikue omia lehmiä, koska hän toteuttaa työkseen MOOCeja muun muassa korkeakouluille.
**
Ixir toimii organisaatiosi oikeana kätenä ajasta ja paikasta riippumattomien verkkokoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiteytämme sisältönne niin pedagogisesti kuin viestinnällisestikin vaikuttaviksi verkkokursseiksi. Meidän avullamme pysytte myös ajan tasalla alan teknisessä kehityksessä. Lue lisää palveluistamme tai tutustu työmme tuloksiin.