Kolme vinkkiä verkkokurssin suunnitteluun – Osa 2: Suunnittele verkkokurssi osallistujalle

Verkkokurssia suunniteltaessa tärkein henkilö ei ole sisällöntuottaja, asiantuntija tai niskaan hengittävä pomo, vaan osallistuja. Ihminen, joka tulee kurssille oppimaan. Vaikuttava verkkokurssi ottaa kohderyhmän huomioon koko matkalla:

1. Ennen kurssin suunnittelua: tunnistetaan osallistujien tarpeet ja lähtötaso.

2. Kurssia käsikirjoitettaessa: suunnitellaan sisältö ja toteutus osallistujan näkökulmasta.

3. Kurssin käyttöönoton jälkeen: kerätään palautetta ja kehitetään kurssia edelleen.

Tässä kirjoituksessa keskityn erityisesti kohtaan 2, eli siihen, miten osallistuja otetaan huomioon verkkokurssin käsikirjoittamisessa.

Käsikirjoitus ratkaisee oppimisen

Määritellään ensin, mitä verkkokurssin käsikirjoituksella tarkoitetaan. Käsikirjoitus on verkkokurssin teossa tärkein ja usein työläin vaihe. Uurastus kuitenkin palkitaan, sillä käsikirjoitus vaikuttaa merkittävästi kurssin laatuun ja oppimistuloksiin.

Käsikirjoittaminen tarkoittaa kurssin sisällön suunnittelua ennen teknistä toteutusta. Kurssin tavoitteet on hahmotettu jo ennen käsikirjoittamista, mutta käsikirjoitettaessa tarkennetaan, mitä kurssilla opitaan. Käsikirjoittaja määrittää myös, miten sisältö esitetään, kuinka kurssi etenee ja minkälainen sävy ja kielellinen ilmaisu kurssiin valitaan. Nämä kaikki ovat pedagogisia ratkaisuja.

Itse laadin koko käsikirjoituksen yleensä erillisenä tekstidokumenttina, ennen kuin alan viedä sisältöä kurssityökaluun tai alustalle. Eli aloitan verkkokurssin teknisen toteutuksen vasta kun koko suunnitelma on valmiina tekstimuodossa.

Jotta itsenäinen opiskelu verkossa on tehokasta, käsikirjoittaessa kannattaa ottaa huomioon monia asioita. Tyhjentävää esitystä aiheesta ei ole luvassa, mutta esittelen seuraavaksi kolme näkökulmaa, joita ei verkkokurssia käsikirjoittaessa kannata unohtaa.

Mikä on sopiva vaikeustaso?

Oppiminen on mahdollista vain silloin, kun uusi tieto rakennetaan aiemman osaamisen päälle. Tämä tarkoittaa, että käsikirjoittaessa on osuttava oppijan näkökulmasta oikeaan vaikeustasoon. Liian helppo kurssi saa osallistujan haukottelemaan, liian vaikea sisältö taas turhauttaa eikä innosta käymään kurssia loppuun.

Käsikirjoittamisessa onkin tärkeää punnita tarkkaan, millä vaikeustasolla sisältö on. Tähän auttavat ainakin kolme seuraavaa asiaa.

• Selvitä etukäteen, mitä osallistujat jo tietävät.

• Lisää uutta tietoa asteittain.

• Vältä liian suuria hyppyjä vaikeustasossa.

Verkkokurssin käsikirjoittaminen on pohjimmiltaan yleistajuistamista.

Usein verkkokursseja laatii aiheen syvällisesti tunteva asiantuntija. Hän ei itse välttämättä enää muista, miltä asia tuntuu vasta-alkajasta. Muun muassa tämän vuoksi on usein hyvä, että mukana käsikirjoittamisessa on sellainen henkilö, joka katsoo sisältöä tuorein silmin. Jos kohderyhmänä eivät ole aiheen asiantuntijat, verkkokurssin käsikirjoittaminen on pohjimmiltaan yleistajuistamista.

Motivoitunut osallistuja oppii

Oppiminen vaatii motivaatiota. Motivaation syntymiseen vaikuttavat monet asiat, ja parhaimmillaan osallistuja palaa halusta oppia jo kuullessaan kurssin aiheen.

Motivaatioon voi kuitenkin merkittävästi vaikuttaa – ja vahvankin palon oppia voi saada sammumaan huonolla kurssitoteutuksella. Osallistujan motivaatiota jatkaa kurssia täytyykin tietoisesti vaalia. Yllä mainitun sopivan vaikeustason lisäksi motivaatiota voidaan rakentaa esimerkiksi seuraavilla konkreettisilla keinoilla.

Tavoitteiden määrittelyvaiheessa on jo pohdittu, miksi kurssi on tärkeä ja miksi vaikkapa yritys haluaa työntekijän käyttävän työaikaansa aiheen opiskeluun. Kerro siis heti kurssin aluksi myös oppijalle, kuinka hän hyötyy kurssilla oppimistaan asioista. Avaa hyötyjä myös yksittäisten teemojen osalta pitkin kurssia: kuinka juuri tämä tieto tai asia hyödyttää osallistujaa ja miten se liittyy kokonaisuuteen.

Vaikka osallistuja saattaisi itse mieluiten maata sohvalla videoita katsellen, pelkkä passiivinen sisällön kulutus ei ole oppimisen kannalta paras ratkaisu.

Vie asiat yleiseltä tasolta konkreettisiksi esimerkeiksi aina kun mahdollista. Hyödynnä todellisia esimerkkejä osallistujan työstä tai arjesta. Erityisesti esimerkkien osalta kurssia kannattaakin aina räätälöidä juuri kyseiselle kohdeyleisölle.

Yksi tärkeimpiä oppimista edistäviä asioita on vuorovaikutteisuus. Vaikka osallistuja saattaisi itse mieluiten maata sohvalla videoita katsellen, pelkkä passiivinen sisällön kulutus ei ole oppimisen kannalta paras ratkaisu. Tee kurssista mahdollisimman osallistava – myös automatisoiduilla kursseilla on paljon keinoja tähän.

Myös tunteet vaikuttavat oppimiseen

Yleensä oppiminen tuntuu joltain. Verkkokurssin käsikirjoittamisessakin osallistujan tunteita on syytä miettiä. Tällä ei tarkoiteta sentimentaalisuutta tai fiilistelyä, vaan esimerkiksi sitä, että oppiminen tehostuu, kun sisältö koetaan merkitykselliseksi ja turvalliseksi.

Tässä muutama konkreettinen vinkki siihen, kuinka tunteita voi ottaa huomioon verkkokurssin käsikirjoittamisessa.

1. Luo psykologista turvallisuutta. Yksi konkreettinen keino tähän on henkilöidä kurssi yhteen opettajaan. Usein esimerkiksi videoilla kannattaa vaihtuvan asiantuntijan sijaan suosia yhtä, useammalla videolla esiintyvää ”kurssin omaa opettajaa”.

2. Hyödynnä huumoria, jos aihe sallii sen. Tämä ei tarkoita vitsin vääntämistä väkipakolla, mutta hauskuus on sallittua ja suositeltavaakin, myös verkkokurssilla.

3. Puhuttele osallistujaa suoraan ja käytä selkeää, ymmärrettävää kieltä. Verkkokurssin käsikirjoittamiseen pätee sama sääntö kuin muuhun kirjoittamiseen: kirjoita yhdelle ihmiselle, älä kasvottomalle joukolle.

Lisävinkki: Tarkastuslista avuksi käsikirjoittamisen loppuvaiheessa

Tässä oli vain muutamia näkökulmia käsikirjoittamiseen nimenomaan kohderyhmän huomioimisen vinkkelistä katsoen, ja jokaista kohtaa voisi helposti syventää vielä oman blogikirjoituksensa verran. Koska käsikirjoittamisessa on paljon muistettavaa, itse käytän käsikirjoitustyössä kokoamaani tarkistuslistaa – tai kuten itse kutsun sitä, pedagogista muistilistaa. Olen listannut siihen tässä kirjoituksessa esiintyvien vinkkien kaltaisia, verkkokurssin oppimistulosten kannalta merkityksellisiä asioita.

Kun käsikirjoituksen ensimmäinen luonnos on kasassa, käyn usein käsikirjoituksen läpi listan kanssa. Monesti kurssia laatiessa uppoutuu yksittäiseen pedagogiseen näkökulmaan siten, että joku toinen näkökulma jää vähemmälle huomiolle. Yhtä kurssia laatiessa tulee painineeksi vaikeustason kanssa, toisessa aihe saattaa vaatia erityistä huomiota käytännön esimerkkien osalta. Muistilistan avulla varmistan, että olen ottanut huomioon muutkin tärkeät näkökulmat. Ehkä vastaavanlainen listaus voisi toimia sinullakin?

---

Tämän viimekeväiseen webinaariin pohjaavan blogikirjoitussarjan toisen osan vinkki liittyy ennen kaikkea verkkokurssin käsikirjoittamiseen. Osallistuja on verkkokurssisi päähenkilö ja kurssin tavoitteena tulisi aina olla oppiminen. Käsikirjoita siis verkkokurssisi siten, että voit kaikin mahdollisin keinoin tukea hänen oppimistaan.

Kirjoittaja on Ixirin toimitusjohtaja ja verkkokoulutusasiantuntija Inka Nokso-Koivisto, joka pyrkii laatimaan kurssikäsikirjoituksen siten, että se koukuttaa kuin hyvä romaani. Tämä kirjoitus on toinen osa Inkan huhtikuussa 2025 vetämään webinaariin pohjatuvia kirjoituksia.